“If I begin in Finnish and receive an answer in English, I will not be using Finnish again” : language choice and translanguaging between Finnish-speaking students and lecturers of English

Kielentäminen (translanguaging) on käsite, joka on viime vuosikymmenenä noussut kielenvaihtelun (code-switching) käsitteen rinnalle antamaan monipuolisemman kuvan siitä, miten postmodernissa maailmassa hyödynnetään omaa kielirepertuaaria yksilöllisten kommunikatiivisten tavoitteiden mukaisesti (esimerkiksi García ja Wei 2013). Tätä tapahtuu myös opetuksellisissa konteksteissa, mikä onkin ilmiö, johon on ohjattu huomiota tutkimuksessa. Kuitenkin, aiheeseen liittyvä tutkimus korkeakoulujen kontekstissa on jäänyt melko vähäiseksi, etenkin oppituntien ulkopuolella. Pyrin tämän tutkielman kautta osallistumaan tähän tutkimukseen. Tutkielmassani pyrin selvittämään, millaisia kielivalintoja suomea puhuvat englannin yliopisto-opiskelijat tekevät suomea puhuvien englannin luennoitsijoidensa kanssa luentojen ulkopuolisissa tilanteissa. Lisäksi tutkin sitä, ovatko nämä valinnat tietoisia, minkä perusteella niitä tehdään ja millaisia tunteita niihin liittyy. Sain selville, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista englannin opiskelijoista miettii kielivalintojaan tietoisesti. Lisäksi, osallistujat käyttävät enemmän suomea kuin englantia suullisissa keskusteluissa, kun taas sähköposteissa englanti on yleisempi kieli. Osallistujat antoivat monipuolisesti syitä kielivalinnoilleen, mutta luennoitsijan käyttämä kieli oli selkeästi yleisin peruste tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden kielivalinnoille. Keskustelen saamistani tuloksista kielentämisen viitekehyksestä, ottaen kantaa siihen, miten kielentämisen käytänteet näkyivät tutkimuksen tuloksissa. Liitän keskusteluun myös identiteetin sekä muodollisuuden aspektit, sillä syyt kielivalinnoille voitiin usein liittää joko opiskelijoihin itseensä, tai siihen, minkä kielen he kokivat tilanteissa soveliaaksi ulkoisten tekijöiden vuoksi. Argumentoin kuitenkin, että koska sekä identiteetti että kieli voidaan nähdä sosiaalisesti rakentuneina, kielivalintoihin liittyviä syitä ei voi erotella ulkoisiksi ja sisäisiksi. Lisäksi nostan esiin keskustelun siitä, olisiko aiemmankin tutkimuksen valossa hedelmällistä kannustaa opiskelijoita hyödyntämään kielellistä repertuaariaan yksilöllisesti, erinäisten kommunikatiivisten tarpeiden toteuttamiseksi